Tilaa uutiskirjeemme 
Lähetä meille sähköpostia

020 7411400

  • Facebook

“We shape our buildings; thereafter they shape us.” 
Winston S Churchill

OPPIMAISEMA-AJATTELU OSANA TULEVAISUUSAJATTELUA

“School is a building with four walls—and tomorrow inside.”

 

Lon Watters

Sen jälkeen kun huomasimme, että peruskoulumme (hyvistä kansanvälisistä tuloksista huolimatta) ei ehkä valmenna lapsiamme parhaalla mahdollisella tavalla työelämään ja tulevaisuuden toimintakulttuuriin, on tapahtunut paljon. Edelläkävijänä muutoksen tekemisessä ja sen mahdollistajana on toiminut hieman yllättäen koulurakentaminen. Syitä tähän on useita. Vuonna 2016 käyttöönotettu perusasteen opetussuunnitelma ja valitettavan nopeasti lisääntyneet havainnot lapsista, jotka kärsivät epäterveellisestä sisäilmasta kouluissamme, ovat luoneet painetta nopeisiin ratkaisuihin. 


Suuri muutoksen mahdollistaja on kuitenkin ollut koulutuksen järjestäjien valmius ja mahdollisuus siirtyä nopeassa tahdissa koulurakennusten omistamisesta koulupalvelujen vuokraamiseen. Vastuu toiminnallisten muutosten mahdollistajana on vähitellen siirtymässä kunnilta asiantuntijayrityksille, jotka vastaavat samalla rakennusten terveellisyydestä, elinkaaresta ja ylläpidosta. Kyseessä on iso ja tervetullut muutos myös pedagogisesta näkökulmasta ja se antaa uusia mahdollisuuksia koulussa toimivalle työyhteisölle kehittää toimintaansa. 


Suurin yksittäinen vaikuttamismahdollisuus toiminnan kehittämiseen on koulurakennuksen tai nykyisin yleisemmän monitoimitalon pedagogisen suunnitelman tekemisen yhteydessä. Pedagoginen suunnitelma on kuvaus rakennuksessa tavoiteltavasta toiminnasta. Jotta esim. arkkitehdit, sisustussuunnittelijat, AV- ja IT- suunnittelijat pystyisivät keskittymään johdonmukaisesti suunnitteluun, on pedagogisen suunnitelman laatuun ja yhtenäisyyteen muun vaatimusmäärittelyn kanssa syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Toivottavasti tähän koulun elinkaarisen laadun kannalta tärkeään työhön varataan jatkossa riittävästi aikaa (mielellään koko työyhteisölle). Silloin sillä on mahdollisuus kehittyä tekstistä toiminnaksi ja edelleen toimintaa tukevaksi ja jatkuvasti kehittyväksi oppimaisemaksi.


Oppimaisemallisessa ajattelussa lähtökohtaisesti tunnustetaan, että oppimista tapahtuu kaikkialla. Kyllä, siis jopa ilman opettajaa! Ajattelutapaa on käytetty yliopistokampusten suunnittelussa jo jonkin aikaa (esim. Australian yliopistojen kampusten suunnittelussa). Opiskelu, jota oppimaisemasuunnittelulla pyritään hallitsemaan ja mahdollistamaan on monipaikkaista ja monirytmistä, ja tähän suuntaa myös nykyinen perusasteen opetussuunnitelmamme.


Kampukset ja monitoimitalot ovat positiivisen tulevaisuuden mahdollistavia palveluita. Ne tuovat meidät yhteen löytämään, tekemään töitä, oppimaan toisiltaamme ja tekemään yhdessä sellaista, mikä yksin ei ole mahdollista. Monirytmisyys ja monipaikkaisuus tuovat ihmisen hyvinvointia huomioivaa joustavuutta. Oppimaisema pitää tällöin olla suunniteltu riittävän älykkäästi toiminta huomioiden ja mahdollistaen. 


Älykäs koulurakennus on tulevaisuudessa yhä useammin ekologisesti suunniteltu, rakennettu ja  toimiva. Energiaomavaraisuus ja uusiutuvat energiamuodot ovat nousevia trendejä kouluissa, kampuksilla ja monitoimitaloissa. Tämä on pedagogisessa mielessä tärkeää ja siksi ekologisuus tulisi liittää myös osaksi pedagogista suunnitelmaa. Onhan tulevaisuutemme noiden neljän seinän sisällä ja haluamme kaikki siitä kuitenkin positiivisen. 

Markku Lang
Oppimaisematutkija
markku.lang@oppimaisema.fi